11. huhtikuuta 2016

Helite, turvallisuus tuo varmuutta

Postaus on tehty yhteistyössä Heliten ja Equestrialin kanssa.

Nyt on jo hetken aikaa kovasti ollut pinnalla ratsastajien turvallisuus. Hyvä näin, itse olen sitä mieltä että ihmiset eivät vieläkään aina tajua, minkälaisten eläimien kanssa ovat liikenteessä. Suurin osa käyttää kypärää, mutta eri asia että miten paljon ja minkälaista. Väärän mallinen kypärä ei välttämättä suojaa niin hyvin kuin istuva ja ainakin se tekee epämukavan olon. Onneksemme se ei ole kilpailijoiden määrättävissä, käyttääkö kisoissa kypärää sekä useimmissa maneeseissa on nykyään kypärättä ratsastaminen kielletty. Sen sijaan hevosten käsittelijät, toimihenkilöt, hevosten esittäjät harvemmin kypärää käyttävät. Onneksi tähänkin on nykyään paremmin kiinnitetty huomiota, esimerkiksi alaikäiset ja oriiden käsittelijät pakotetaan käyttämään kypärää. Isoimmissa näyttelyissä on kypärän pakko olla päässä jokaisella. Raveissa on kypärän lisäksi suht uutena sääntönä tullut turvaliivipakko. Siellä myös toimihenkilöt ja hevosten hoitajat joutuvat käyttämään kypärää.

Olen itse aina ratsastanut kypärä päässä. Kun aloitin hevostelun, äitini osti tutultaan minulle nahkasaappaat ja kypärän. Kypärä on mulla edelleen ja se on maailman kaikkeuden paras kypärä päässä, kuin mulle valettu. Sellainen silkkipotta, kannan sitä silti ylpeästi päässä silloin tällöin. En ollut ikinä käyttänyt turvaliiviä, kunnes haettiin Elmo meille. Kun rupesin ruunalla hyppäämään, Penina antoi turvaliivinsä mulle. Vähän skeptisenä otin vastaan ja laitoin varustekaappiin. Käytin sitä kerran kokeiluna hyppäämiseen. Ja sen jälkeen, en ole ruunalla hypännyt tai maastoillut ilman sitä. Turvaliivi tuntuu hyvältä päällä ja se fiilis mikä siitä tulee! En helposti pelkää ja tippumisen jälkeen kampean takaisin selkään. En tosin ole ratsastanut hirveän vaikeita hevosia, mutta silti. Siitä huolimatta turvaliivin tuoma varmuus on ihan mahtavaa. Tuntuu että pystyy keskittymään enemmän toimintaan, koska mahdollinen tippuminen ei tule sattumaan läheskään niin paljon kuin ilman liiviä. Näinpä olen pukenut turvaliivin myös kisoihin. Oon hypännyt todella pieniä esteitä, mutta se esimerkki mitä tuon, on toivottavasti positiivista. Turvaliivi ei ole nolo. 25 vuotias mies voi pitää turvaliiviä päällään hypätessään puolen metrin esteen, vaikka ei pelkäisi. Koska hän on fiksu.
Penina ei ole hypännyt ilman turvaliiviä, oon niin ylpeä sen takia. Eikä sekään Peninalla tapaturmaa estänyt, vaikka hän ei satulasta tippunutkaan.


Pitkän alustuksen jälkeen; tiimimme sai loistavan tilaisuuden päästä testaamaan Helite -turvaliivejä, jotka toimivat pamahtavalla tekniikalla. Tuotekokoelmaan kuuluu:
* Helite Airnest, joka on yksinkertaisesti pelkkä paukkuliivi.
* Helite Show Airbarg, paukkuliivillä varustettu kisatakki.
* Helite Airshell Gilet, shoftshell-liivi, jonka sisällä on paukkuliivi.
* Helite Air Shell Blouson, shoftshell-takki, jonka sisällä on paukkuliivi.

Itse valitsin tuotetestaukseen Airnestin, koska se kiinnosti itseäni eniten. Liivi sopii kaiken kanssa käytettäväksi. Itselläni ei myöskään olisi tarvetta shoftshell liiville tai takille, koska mulla on jo älyttömästi takkeja joissa on omat brodeeraukset. Airnestin kanssa pitää valita vain riittävän väljä liivi/takki, jos haluaa pitää Airnestia nimenomaan päällysvaatteen alla. Suositus kuitenkin on, että liiviä käytettäisiin päällimmäisenä.

Airnestin ulkonäkö miellyttää silmää. Se on yksinkertainen ja värejä löytyy kahdeksaa erilaista, heijastimesta ruskeaan. Soljet on helppo yhdelläkin kädellä avata ja kiinnittää, sekä solkien säätö on helppoa. Patruuna sijaitsee liivin etupuolella, mutta ei ole huomiota herättävä. Käytössäni oleva liivi on Heliten isompaa mallistoa, kokoa S. Normaalikokoista Helite -liiviä ottaisin M tai L -kokoisena.

Kun otin liivin käteen, ihmettelin miten paljon se painaa, vaikka sitä mainostetaan kevyenä. Toin liivin Tampereen Hevosmessuilta kotiin ja laitoin henkariin odottamaan. Kun tuli sen hetki, liivi ei ollutkaan painava päällä ollessaan. Liivi on kevyt ja väljä, lämpö ei jää siis hautumaan kropan ja liivin väliin niin kuin normaaleita turvaliiviä käyttäessä. Selässä on myös ylhäältä alas yltävä verkkokangas, josta pääsee ylimääräinen lämpö ulos.
Liivissä on vetonaru, joka saadessaan 30 kilon voiman, se laukaisee paukkuliivin täyteen ilmaa. Täyttyminen kestää 0,1 sekunttia ja liivi täyttyy kauttaaltaan. Takki ja liivimalliset paukkuliivit suojaavat myös lantion. Yksinkertainen paukkuliivi suojaa koko selkärangan, mutta ei kokonaan lantiota. Vetonarun voi kiinnittää pikalukolla esimerkiksi satulan kauhukahvaan tai pikkusiiven alla olevaan renkaaseen. Liivin mukana tulee myös renkaalla varustettu hihna, jonka voi pujottaa jalustinkoukkuihin ja vetonarun renkaaseen kiinni. Näin hihnan pituus pitenee vähäsen, joka voi olla tarpeen pitkäselkäisillä. Molemmilla tavoilla vetonaru on yhdellä kädellä irrotettavissa, jos haluaakin sen pois päältä kesken kaiken. Jos jostain syystä haluaa käyttää liiviä, mutta ei haluta että se pamahtaa, vetonarun voi kiinnittää ylimpään liivin solkeen. Näin ollen  se ei häiritse roikkumalla vapaana.



Liivi on menossa seuraavalle testaajalle, joten ei tällä kertaa ei ehditty hyppätä liivin kanssa. Väännettään siis koulua, minä, Mauno ja Helite -liivi. Kolmenkimppa toimi hyvin, en edes huomannut liivin olevan päälläni. Yleensä turvaliivin muistaa viimeistään silloin, kun hiki virtaa selkää pitkin ja se ei pääse haihtumaan tiukan liivin takia. Paukkuliivillä ei käynyt tätä ilmiötä vaikka aurinko paistoi ja oli tekemistä pidätellä innokasta Maunoa. Ainut hermoa raastava asia oli kun vetonarun pikalukko ja rengas hakkasivat toisiaan ja pitäessään kilinä-ääntä.

Seuraavana päivänä meidän piti testata liiviä, niin että tipun hevosen selästä. Liivi ei saisi kuitenkaan likaantua turhan paljoa ja Mauno oli myös ratsastuksen ajan ollut suht hektisessä mielentilassa, joten ajattelimme että mukavampi kaikille että testaamme pamahdusta ihan vain maasta käsin.
Matkaa aidalta maahan oli ehkä puoli metriä, mutta silti jännitti.. Olin epäileväinen pamahduksesta ja siitä että sattuisiko se. Minähän tipuin selkä pyöreänä, mutta liivi suoristaa sen pakonomaisesti 0,1 sekunnin vauhdilla. Mutta ihan turhaan! Puolessa välissä matkaa tapahtui pamahdus mitä en edes ehtinyt reagoida, kun jo makasin maassa. Tuntui kuin olisi kellunut ilmatyynyn päällä. Matkaa maahan ei ollut järrin paljon, mutta siltikin, hyppy ei tuntunut miltään. Joskus vielä ostan itselleni ja siten pääsen kokeilemaan tätä ihan maastoesteilläkin!


Miinuksia on liivin suht kova hinta. Paukkuliiviä ei voi kenttäkisoissa pitää pelkiltään, vaan tarvitsee kaverikseen hyväksytyn turvaliivin. Näin ollen näiden yhteishinnaksi voi tulla lähes tonnin verran euroja. Harmillisesti liivi ei myös hyödytä jos hevonen kompastuu tai ratsastaa ilman satulaa.

Plussia on ehdottomasti käyttömukavuus ja nopea täyttymisaika. Liivejä saa monissa eri väreissä ja lapsille on oma kokonsa, eikä liivi ole huomiotaherättävä (paitsi positiivisesti (; ) Käyttö on helppoa eikä vaadi suuria ponnistuksia. Patruuna ei ole kallis hankinta ja sen vaihto on helppoa.

Voit ostaa oman Helite -paukkuliivisi Equestrialin sivuilta. Nettikaupasta voi ostaa myös patruunoita ja satularemmejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti